Välipala perunasta ja herneistä - Aloo tikki chaat

Chaat on yleisnimitys välipalaksi tarkoitetuille suolaisille katuruoille. Jokainen Intiassa matkannut tietää, että parhaat makuelämykset saa katukeittiöistä (kunhan varmistaa, että ruoka on valmistuksen yhteydessä kunnolla kuumennettu niin, ettei seuraava elämys ole vatsatauti...).

Oleellista tässä ruoassa on erilaisten makujen ja koostumusten moninaisuus. Aloo tikki chaat koostuu kolmesta osasta: mausteisesta yrttivedestä, joka on samaa kuin kenties kuuluisimpaan chaatiin eli pani puriin käytettävä maustevesi, herne-tomaattiseoksesta ja perunakakkusesta eli aloo tikkistä. Aloo tikkejä voi syödä sellaisenaan, jos perunaseokseen lisää tuoretta korianteria ja mausteita sekä sitkoksen parantamiseksi esimerkiksi mannaryynejä. Tässä reseptissä kakkusten eteen ei tarvitse nähdään juurikaan vaivaa, muussattu peruna täytyy vain paistaa pannulla ruskeaksi voissa. Helppoudesta huolimatta en itse tee aloo tikkejä välipalaksi, vaan teen niitä kerralla paljon ja korvaan niillä lounaan tai illallisen.

Useimmissa tämän chaatin resepteissä käytetään kikherneitä, mutta tavalliset vihreät herneet ovat hiukan helpommin sulavia, ja siksi suosin niitä. Kuivattujen herneiden sijaan käyvät myös purkitetut säilykeherneet.

Kala namak eli nk. musta suola on punertavan väristä, rikki- ja rautapitoista, happaman tuoksuista ja suolaista maustetta, jota käytetään keskeisenä ainesosana mm. chaat masala -maustesekoituksessa. Se on usein jauhettu pulverimaiseksi, ja sitä on saatavilla useimmista Helsingin aasialaisen ruoan kaupoista. Mustaa suolaa ei pidä sekoittaa vaaleanpunaiseen Himalajan vuorisuolaan (ruususuolaan), joka ei ole hapanta, vaan tavallisen suolan makuista ja jota itsekin käytän päivittäisessä ruoanlaitossa valkoisen suolan sijaan. Jos mustaa suolaa ei ole saatavilla tai jos et halua käyttää sitä, voit jättää sen poiskin. Musta suola antaa kuitenkin pieninä annoksina ainutlaatuisen ja miellyttävän maun, ja sen on väitetty edesauttavan ruoansulatusta –  siis hyvin suositeltava lisä herne- ja linssiruokiin.

Vasemmalla hapanta mustaa suolaa jauheena, oikealla myöskin vaaleanpunaista, tavallisen suolan makuista (tai parempaa) ruususuolaa.

Eri chaatien päällä näkee usein rikotulta spagetilta näyttäviä keltaisia, rapeita pieniä tikkuja eli seviä/bhujiaa.  Itse ostin Hakaniemestä Haldiram’s-merkin perunasta tehtyä Aloo Bhujiaa, mutta tavallisesti sev/bhujia on tehty kikhernejauhoista. Intiassa chaateissa käytettävä sev on lisäksi läpimitaltaan ohuempaa kuin mikään Suomesta löytämäni. Sev/bhujia kannattaa säilyttää avaamisen jälkeen ilmatiiviissä pussissa, jotta se ei menetä rapeuttaan. Sitä on mahdollista valmistaa myös itse ja nauttia sellaisenaan pikku välipalana, jollaiseksi nämä valmis-bhujiat on ennen kaikkea tarkoitettu.

Hakaniemestä löytyneet bhujiat. Esteettiseltä kannalta pidin perunaversiosta hiukan enemmän, sillä ne olivat keltaisempia. :D

 

Aloo tikki chaat (2:lle)

 

Perunakakkuset

- 5 keskikokoista jauhoista perunaa

- suolaa

- voita paistamiseen

Maustevesi

- 50 g tuoretta korianteria

- 50 g tuoreita mintunlehtiä

- 1-2 vihreää chiliä

- parin cm:n pala tamarindia

- 1/3 tl mustaa suolaa (kala namak)
- 2 dl vettä

Hernekastike

- öljyä

- 2 isoa tomaattia

- 2-3 tl korianterijauhetta

- 2 tl garam masalaa

- 1,5 dl kuivattuja herneitä liotettuna väh. 6 h ajan ja kypsennettynä TAI purkki säilykeherneitä kevyesti kiehautettuna
- tavallista suolaa maun mukaan

1. Laita kuoritut perunat kiehumaan.

2. Valmista maustevesi tehosekoittimessa. Sopivasti soseutetussa vedessä minttu ja korianteri ovat hajonneet hiutalemaisiksi.

3. Kypsennä tomaatit pannulla läpikotaisin runsaassa öljyssä.

4. Lisää tomaatteihin korianterijauhe, garam masala ja valmiit herneet. Kypsennä 5 minuuttia.

5. Lisää tomaatti-herneseokseen maustevesi ja tarvittava määrä suolaa. Anna kypsyä vielä muutama minuutti ja siirrä sivuun.

6. Muussaa perunat tikkejä varten niin, että niihin jää sinne tänne myös perunan palasia. Liian puuromaista perunapihviä on vaikea saada pysymään kasassa paistettaessa. Sekoita joukkoon hitunen suolaa ja muotoile perunasta noin läpimitaltaan noin 5-6 cm kokoisia ja 1 cm paksuisia pyöreitä pihvejä.

Tässä voi käyttää apuna jotakin pyöreää kippoa: itse taputtelen perunat tiukasti pieneen metalliseen kathoriin (daalille tarkoitettuun kippoon), pyöräytän ne veitsellä irti sivuista ja kopautan leikkuulaudalle, jonka jälkeen viimeistelen kakkusten muodon.

7. Paista perunapihvit voissa molemmilta puolilta. Pihvit saavat ruskistua kunnolla. Käytä pihvien kääntämisessä apuna mahdollisimman ohutta paistinlastaa.

8. Kokoa annos: aseta lautaselle tai kulhoon pohjalle tomaatti-perunaseosta ja asettele sen päälle muutama perunapihvi. Sirottele päälle hienonnettua punasipulia ja bhujiaa. Tarjoile heti.

+ Aloo tikkit sellaisenaan välipalaksi

Perunaa jäi yli, joten tein siitä seuraavana päivänä maustettuja tikkejä. Sekoita perunoihin hiukan suolaa, garam masalaa, chiliä, teelusikallinen mannaryynejä per pihvi ja tuoretta korianteria. Paista kuten kuin yllä.

Sama soosi mannaa lukuunottamatta sopii aloo parathojen (täytettyjen täysjyväleipien) täytteeksi.

Mausteinen linssi-riisipuuro - Mung daal khichdi

Puuromainen mung daal khichdi.

Tämän ruokalajin nimi voisi olla myös ”lohturuokaa intialaisittain” tai ”maailman helpoin illallinen”. Khichdi on yleisnimitys ruoille, joissa riisi ja linssit on kypsennetty yhdessä. Tässä reseptissä on käytetty riisin rinnalla keltaista mung daalia eli kuorittuja ja halkaistuja mungpapuja. Keitän khichdin painekattilassa (suositeltavaa!) ja vanhalla sähköliedellä, mutta olen yrittänyt alla neuvoa myös vaihtoehtoista valmistustapaa.

Ruoan suhteen Intiassa on kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka rakastavat khichdia, sekä niitä, jotka eivät siitä välitä. Yksi syy khichdin hylkimiselle saattaa olla se, että terveellisenä, täyttävänä mutta helposti sulavana sitä tarjotaan usein myös vuodelevossa oleville potilaille. Maustamaton khichdi on lisäksi yleistä vauvanruokaa. :D

Itse suosin tätä reseptiä erityisesti sen helppouden vuoksi, ja khichdi riittääkin itsessään täyttäväksi illalliseksi kahdelle. Maku on kotoisa ja mukavan valkosipulinen, ja vihanneksilla höystettynä ruoan rakenteesta tulee hiukan kiinnostavampi. Khichdista on olemassa sekä juoksevia että kuivia versioita, sekä kaikkea näiden väliltä. Mieheni käly tekee toor daalista ja riisistä maukasta khichdia, joka muistuttaa kasvispulaota ja olikin yksi suosikkiresepteistäni Intiassa ollessani. Tämä puuromainen, juokseva mung daal khichdi taas on tehty anoppini ohjeen mukaisesti, ja siinä vihannekset lisätään keitettyjen linssien ja riisin joukkoon. Pienellä fiksauksella tästä saisi helposti myös nk. yhden astian ruokalajin, jolloin myös vihannekset voisi kypsentää painekattilassa. Kichadin voi valmistaa tällä ohjeella myös ilman vihanneksia ja mausteita.

On miltein uskomatonta, kuinka pienestä määrästä kuivaa riisiä ja linssejä saa aivan valtavan määrän ruokaa! Kyytipojaksi kelpaa – kuten niin monen muun intialaisen ruoan rinnalle – maustamaton jogurtti ja pieni määrä jotakin intialaista pikkelssiä. En lähes koskaan käytä ruoassa gheetä (kirkastettua voita), mutta khichdin kanssa se toimii hienosti voisilmänä. Jos gheetä ei ole saatavilla, voit kokeilla tavallista voita.

Mung daal khichdi (kahdelle)

- 1 dl valkoista riisiä

- 1 dl keltaisia mung daal -linssejä

- 5 dl vettä (painekattilassa valmistukseen)

- 1/3 tl kurkumaa

- 1 tl mustia sinapinsiemeniä ja juustokuminansiemeniä (raijeera)

- 1 vihreä chili pilkottuna

- currynlehtiä

- ripaus hajupihkaa (asafoetida/hing)

- 2 tl korianterijauhetta
- 3/4 tl garam masalaa

- ½ iso sipuli silputtuna

- 2-3 keskikokoista valkosipulinkynttä murskattuna

- 1 pieni peruna ohueksi paloiteltuna

- 1 tomaatti kuutioituna

- suolaa

- päälle: gheetä tai tavallista voita

1. Keitä riisi ja linssit painekattilassa kurkuman kanssa. Sammuta virta levyltä yhden vihellyksen jälkeen ja jätä kattila vielä odottamaan levylle, jotta ruoka kypsyy loppuun. Valmista tällä välin vihannessekoitus.

Kun paine on poistunut kattilasta, sekoita vielä esimerkiksi metallivispilällä, jotta riisin ja linssien rakenne rikkoutuu puuromaiseksi. 

Jos käytät tavallista kattilaa, liota riisiä ja linssejä 15 minuuttia ennen valmistusta. Valmistuksen loppuvaiheessa vettä pitäisi olla jäljellä vain vähän ja sekä riisin että linssien hajota helposti muhennokseksi, ei kuitenkaan soseutua täysin. Sekoita kuten yllä.

2. Paahda pannulla öljyssä raijeera ja lisää chilit, sipuli, valkosipuli ja currynlehdet.

3. Kun sipulit ovat kuullottuneet, lisää perunat ja muutaman minuutin kuluttua tomaatti, mausteet ja hiukan suolaa. Kypsennä hetki.

4. Lisää pannulle sen verran vettä, että perunat pääsevät kypsymään läpikotaisin.

5. Kun perunat ovat kypsiä, lisää vihannesseos, loput suolasta ja haluamasi määrä vettä linssi-riisipuuroon.

6. Tarjoile voisilmällä maustamattoman jogurtin ja pikkelssin kanssa.

Monikäyttöinen minttuchutney - Pudina ki chutney

Minttuchutney ja chutneylla maustettua riisiä.

Tätä minttuchutneytä voi nauttia niin riisin kuin minkä tahansa intialaisen leivän kanssa, ja käyttötarkoituksia voi löytää vielä useita lisää. Toisin kuin tuorechutneyt, resepti vaatii lopuksi kypsentämistä. Maapähkinäjauhe taittaa mintun makua miellyttävällä tavalla, ja tamarindin happamuus pidentää chutneyn säilyvyyden 4–5 päivään. Tarvittaessa chutney säilyy pari tuntia myös lämpimässä ja sopii siis myös intialaishenkiselle piknikille sämpylän täytteeksi tai automatkan evääksi.

Tässä reseptissä käytetään Maharashtran alueelle ominaista maustesekoitusta kala masalaa eli suomeksi ”mustaa maustesekoitusta” (ei siis kalamaustetta :D). Useimmissa kodeissa tämä maustesekoitus valmistetaan itse, mutta sitä voi myös yrittää löytää kadunvarsien paikallisilta maustemyyjiltä Intiassa. Itse tuomme miehen sukulaisten valmistamaa kotitekoista masalaa Intiasta.

Syvänruskea kala masala tunnetaan myös nimellä goda masala.

Kala masalan – varsinkaan kotitekoisen – makua on vaikea kopioida, ja suosittelen ehdottomasti tämän mausteen tuomista seuraavalta Intian-reissulta! Jo tuoksu on huumaava ja ainutlaatuinen, ja masala sopii antamaan vaihtelua sekä daaliin, kasvispulaoon että sabzeihin, esimerkiksi perunan, okran tai vihreiden paprikoiden kanssa. Myös internetistä löytyviä kala masalan reseptejä voi toki kokeilla. En valitettavasti tiedä P:n perheen käyttämää kala masalan reseptiä: se on niin salainen, että anoppinikin sai kunnian vihkiytyä siihen vasta toissavuonna. Mikäli mauste kiinnostaa, tältä sivulta löytyy linkkejä kala masala -reseptiä kaipaaville sekä kala masalaa käyttäviä tyypillisiä marathi-ruokalajeja: http://www.signatureconcoctions.com/tag/kala-masala/#sthash.cqOskrYX.dpbs. Jos ei millään malta odottaa, kala masalan voi tässä chutneyssa korvata pienellä määrällä garam masalaa (monet ainesosat maustesekoituksissa ovat samoja) sekä lusikallisella kuivattua kookosta.

(Pitäisiköhän pyytää Hakaniemen kauppiaita hankkimaan kala masalaa valikoimiinsa?)

Intiassa korianteri ja minttu ovat halpoja kuin saippua, Suomessa taas eivät. Ostan molemmat yrtit yleensä Hakaniemen ruokakaupoista, mutta halvimmat olen löytänyt Alanya-nimisestä liikkeestä Itäkeskuksesta. Molempia yrttejä tarvitaan tähän reseptiin runsaasti. Rosolehtinen nk. vahva minttu sopii hyvin minttuchutneyhin.

Chutneyseos

- 1 dl mintunlehtiä

- 2-3 dl korianterinlehtiä

- 3–4 rkl maapähkinäjauhetta

- peukalonpään kokoinen pala tamarindia

- ½-1 vihreä chili

- ½ tl kala masalaa (TAI ¼ tl garam masalaa ja 1 tl kuivattua kookosta)

suolaa

Muut ainesosat pannulla paistamiseen

- noin 4 rkl öljyä

- ½ tl mustia sinapinsiemeniä (rai)

- pieni ripaus kurkumaa

- 2 tl korianterijauhetta

1. Laita tamarindi liukenemaan noin 1 desilitraan kuumaa vettä. Irrota ja huuhtele tällä välin mintun- ja korianterinlehdet. Korianterista voi käyttää lehtien lisäksi pehmeimpiä varsiosia.

2. Laita tehosekoittimen kulhoon kaikki chutneyseoksen ainekset (myös huolellisesti hedelmistä irrotettu tamarindimehu) ja sekoita mahdollisimman sileäksi.

 

3. Lisää kasarissa kuumaan öljyyn sinapinsiemenet, anna poksahdella ja poista hetkeksi liedeltä lisätäksesi varovasti chutneyseoksen pannulle.

4. Lisää kurkuma ja korianterijauhe sekä vettä tarvittaessa. Anna kypsyä hiljaisella lämmöllä, kunnes chutneyn pinnalle nousee öljyä.

Pienet tummanvihreät pisteet ovat pintaan nousevaa öljyä, joka kertoo ruoan olevan läpikotaisin kypsää.

5. Tarjoa riisin kanssa lisäkkeenä tai intialaisen leivän ja sipulisiivujen kanssa sellaisenaan.

Maustettuja riisihiutaleita – Batata poha

Pohalle on tyypillistä kellanvihreä ulkonäkö. Vihreyttä saadaan chilistä, currynlehdistä ja tuoreesta korianterista.

Poha kuuluu niihin suomalaisesta näkökulmasta erikoisiin ruokiin, joita täytyi maistaa muutamaan kertaan, ennen kuin hullaannuin siihen täysin. Poha on yleinen eteläintialainen aamiainen, meillä yleensä viikonlopun brunssiruoka. Valmistus alkaa samalla tavalla kuin muun muassa suosituimman aamiaisen tittelistä kilpailevan upman: pannulla ritisevät ensin raijeera, urad daal, maapähkinät, chilit ja currynlehdet. Pääraaka-aine on hiutaleiden muotoon litistetty riisi. Näiden kuivahkojen hiutaleiden kaveriksi käy hyvin juokseva maustamaton jogurtti.
 

Pohaa saa nykyään myös Hakaniemen aasialaisen ruoan kaupoista peräti kolmea eri sorttia: thick, medium ja thin. P:n siskon mukaan medium-paksu poha on parasta, joten hommasin tällä kertaa sitä. Paksuusaste on lähinnä makukysymys, mutta mitä ohuempia hiutaleet ovat, sitä varovaisempi pitää olla niiden liiallisen liottamisen kanssa, jottei poha menetä hiutalemaista rakennettaan ja klimppiinny.

Olen tottunut käyttämään pientä määrää hajupihkaa (asafoetidaa eli hindiksi hingiä) ruoassa. Monet eivät siitä pidä, eikä sitä pidä tuprutella ruokaan kovinkaan suuria määriä. Mikäli tätä maustetta on käytettävissäsi, voit kokeilla sen lisäämistä, mutta pakollinen ainesosa se ei ole. Kurkuman ja korianterijauheen voi lisätä myös paistamisvaiheessa, mutta itse sekoitan ne kälyni esimerkin mukaan kostutetun pohan joukkoon. Pohassa ei ole välttämätöntä olla perunaa, mutta jotkut lisäävät siihen muitakin vihanneksia. Jos vihreää chiliä ei ole käytettävissä, sen voi korvata chilijauheella.

Poha (kahdelle aamiaiseksi)

- noin 5 dl pohaa

- vettä

- ripaus kurkumaa

- 1 tl korianterijauhetta

- tilkka öljyä

- ½ tl mustia sinapinsiemeniä sekä ½ tl juustokuminansiemeniä (raijeera)

- 1 rkl urad daal -linssejä

- 2-3 rkl maapähkinöitä

- currynlehtiä

- 1 vihreä chili

- (halutessasi: ripaus asafoetidaa/hing)

- ½ sipuli

- 1 pieni peruna ohuina viipaleina

- tuoretta silputtua korianteria

- sitruunamehua

1. Kaada vettä pohan päälle ja sekoita varovasti varmistaaksesi, että kaikki hiutaleet ovat kostuneet. Kaada vesi pois – pohan tarvitsee olla kosketuksissa veteen todellakin vain hetken. Lisää kurkuma, korianterijauhe ja hiukan suolaa, pöyhi ne kostean pohan joukkoon ja jätä odottamaan paistamista.

2. Lisää kuumaan öljyyn pannulle ensin raijeera, sitten maapähkinät ja urad daal, kuivat currynlehdet ja vihreä chili. Anna paistua, kunnes urad daal on hennosti ruskistunut.

3. Lisää sipulit ja hetken kuluttua ohueksi viipaloitu peruna sekä jälleen hieman suolaa (sekä asafoetida). Paista, kunnes perunat ovat pehmenneet sen verran, että ne rikkoontuvat painamalla kevyesti paistinlastalla.

4. Kaada poha pannulle ja sekoita varoen niin, että pohan seassa olevan kurkuman keltaisuus alkaa näkyä joka puolella. Anna paistua muutama minuutti, tarkista suolan määrä ja lisää silputtu korianteri sekä pari lusikallista sitruunamehua.

5. Tarjoile jogurtin kanssa.

Tervetuloa!

Tervetuloa tuoreeseen intialaisen kasvisruoan blogiini! Täältä löydät reseptien lisäksi jatkossa myös vinkkejä intialaisen ruoan vasta-alkajille ja vähän kokeneemmillekin. Suuri osa ruokaohjeista soveltuu myös vegaaneille.

Intialainen ruokakulttuuri tarjoaa mahdollisuuksia, haasteita ja joskus yllättävää helppoutta. Aluksi ruoan mausteet, raaka-aineineet ja niiden käyttämisen tavat saattavat kuulostaa erikoisilta. Monet niistä ovat kuitenkin myös terveellisiä ja yllättävän edullisia, siis oikein sopivia esimerkiksi opiskelijabudjetille sekä kasvissyöjän täysipainoiseen ruokavalioon. Toisaalta raaka-aineita saattaa löytyä kaapistasi jo valmiina: tarvittaessa intialaisen aterian saa kasaan vaikka vehnäjauhoista, perunasta ja herneistä.

Blogin tausta

En tiennyt mitään intialaisesta ruoasta, kun aloin soluasuntoni keittiössä laittaa sitä vuonna 2006 nykyisen aviomieheni P:n resepteillä. Pikku hiljaa yhä useampi erikoinen nimi pakkauksessa alkoi avautua ollessani ostoksilla Helsingin Hakaniemessä Hämeentien aasialaisissa ruokakaupoissa. Ruokakärpänen puri toden teolla muutaman vuoden kuluttua, kun olin jo oppinut lisää intialaisen ruoanlaiton perusteista. Siitä lähtien olen tarkkaillut mieheni sukulaisten ruoanlaittoa, lukenut keittokirjoja, lisännyt ruoka-aineita ja jättänyt niitä pois, googlannut ja vertaillut reseptejä, pyytänyt ruokaohjetta hyvän aterian jälkeen, pohtinut epäonnistumisia ja iloinnut erityisesti siitä, jos joku muukin on nauttinut laittamastani ruoasta.

Opettelen itsekin yhä intialaisen ruoan laittamista ja yritän laajentaa osaamistani. Uskon, että mitä tahansa voi oppia, vaikkei sitä olisi aluksi osannutkaan. Päätin aloittaa ruokablogin, koska omalta osaltani halusin lisätä kasvisruoan suosiota ja mahdollisuuksia laittaa terveellistä, edullista ja maukasta ruokaa kotona. Toivon, että joku löytäessään blogini inspiroituu kokeilemaan oudolta kuulostavia mausteita ja raaka-aineita vaikka yksi kerrallaan. Erityisesti toivon saavani lukijoita, jotka olivat kuin minä kuusi vuotta sitten ja joille intialainen ruoka ei vielä ole se tutuin ruoanlaiton muoto. Samalla kuulisin kommenttiosiossa oikein mielelläni myös niistä, joille tästä ruokakulttuurista on kertynyt kokemusta. Reseptejä on hyvä muokata omaan suuhun sopiviksi erityisesti tulisuuden osalta, mutta niitä saa varioida myös muuten: onhan myös jokainen nyt klassikkona tunnettu resepti kautta historian syntynyt kokeillen, moni niistä täysin vahingossa.

Mikä sitten on autenttista intialaista ruokaa? Mieleni tekee toki itsekin pyrkiä jonkinasteiseen aitouteen, mutta välillä olen hylännyt perinteisen tavan tehdä asioita. Intiassa raaka-aineet ovat mykistävän tuoreita, mutta ayurveda-kerettiläisenä tunnustan itse käyttäväni mielelläni vihanneksia pakkasesta ja papuja säilykepurkista niiden edullisen hinnan, säilyvyyden ja helppouden vuoksi, vaikka ravintosisältö ei koskaan yllä aivan samalle tasolle kuin tuoreissa raaka-aineissa. Arkireseptini sisältävät lisäksi vihreiden chilien sijaan yleensä chilijauhetta, ja sitäkin varsin hillitysti. Ainoa ainesosa, jota en halua ruoassa käyttää, on suomalaisten naistenlehtien "intialaisissa resepteissä" usein nähty kasvisliemikuutio. Tällainen maultaan hallitseva lisäys muuttaa koko ruoan maun kovin yksiulotteiseksi, siispä se saa jäädä marketin hyllylle.

Intialaisen ruoan tyhjentävä määrittely on mahdotonta jo siksi, että maassa alueelliset ruokaperinteet eroavat suuresti toisistaan. Mieheni suku on kotoisin Pohjois-Intiasta Rajasthanin osavaltiosta, mutta hänen äitinsä vanhemmat asuvat Maharashtran osavaltiossa ja perhe itse on viettänyt koko ikänsä etelässä, Andhra Pradeshin pääkaupungissa Hyderabadissa. Niinpä heidän kotonaan on syöty sekä perinteisiä marwari-tapaan valmistettuja kotiruokia ja maharashtralaisia maapähkinän makuisia sabzeja kuin eteläintialaisia aamiaisia. P:n kaksi siskoa ovat lisäksi tahoillaan naimisissa eteläintialaisten miesten kanssa, joten heidän päivittäin valmistamansa ruokalajit ovat saaneet hyvin suoria vaikutteita andhralaisesta keittiöstä. Hyderabadissa monet muslimien suosimat ruokalajit, erityisesti biryanit, ovat nekin tuoneet oman lisänsä paikalliseen juhlaruokaperinteeseen. Kun tähän yhtälöön lisätään vielä yksi suomalainen ruoanlaittaja, saadaan usein aikaan todellista ruokakulttuureja sekoittelevaa ruokaa.

Mangojauhetta?

Blogin nimi tulee amchur-nimisestä intialaisesta mausteesta. Jo ajatuksena amchur eli mangojauhe (tarkemmin sanottuna dried and powdered unripe mango) kuulosti aikoinaan niin hassulta, että siitä tuli minulle intialaisen ruokakulttuurin erikoisuuksien symboli. Tästä huolimatta en käytä mangojauhetta kovinkaan usein, mutta muutama amchurilla höystetty resepti on toki tulossa.

Pyrin saamaan tänne näin alkuun joitakin eniten käyttämiäni reseptejä aina sitä mukaa, kun opiskelukiireeni antavat myöten.

Jos kokeilet blogin reseptejä, ole kiltti ja jätä kommentti!