tiistai 19. marraskuuta 2013

Helppo chana daal intialaiselle leivälle




Tässä on kätevä, ruokaisa resepti siihen, kun kotoa on kaikki paitsi kuiva-aineet ja sipulit loppu. Monet chana daalin reseptit sisältävät tomaattia, mutta minusta se maistuu rustiikkisen hyvältä ilmankin, kuten tässä anoppilan reseptissä.

Käyttötarkoitukseltaan paksu chana daal muistuttaa cholea eli kikhernekastiketta.

Muutamia huomioita:

- Chana sopii erinomaisesti monen intialaisen leivän, erityisesti uppopaistettujen purien kanssa. Voisin kuvitella, että chana kävisi myös fusion-ruokailuun ja kasvistortillojen täytteeksi jogurttiraitan kanssa :)

- Jos teen chana daalia riisin kanssa syötäväksi anopin reseptin mukaan, lisään reseptiin hiukan tamarindia ja teen daalista juoksevampaa.

- Tavallisesti lisäisin chanaan myös tuoreita currynlehtiä, mutta niitä ei tänään ollut varastossa – ilmankin pärjää!

- Käytän reseptiin maharashtralaista kala masalaa, mutta sen voi korvata tavallisella garam masalalla.


- Asafoetidan (hingin eli hajupihkan) tarkoitus on tässä reseptissä vähentää chanan aiheuttamaa turvotusta vatsassa, sillä linssilaatuna chana on raskaimmasta päästä.

- Jos keität chanan tavallisessa kattilassa painekattilan sijaan, keittoaikaa voi lyhentää liottamalla chanaa etukäteen muutaman tunnin ajan.



Chana daal neljälle



- 2 dl kuivaa chana daalia
- vettä
- 1/3 tl kurkumaa

- öljyä
- 1 tl raijeeraa (juustokuminansiemeniä ja mustia sinapinsiemeniä)
- asafoetidaa/hing
- 1 sipuli pieneksi silputtuna
- 2-3 valkosipulinkynttä murskattuna
- chilijauhetta maun mukaan
- 2 tl korianterijauhetta
- 1 tl kala masalaa/garam masalaa

- korianteria koristeluun


1. Keitä chana daal painekattilassa kurkuman kanssa (chana daal vaatii 4-5 vihellystä). Tavallista kattilaa käytettäessä chana on syytä liottaa ensin. Chana on kypsää, kun se vielä säilyttää muotonsa mutta murenee painamalla kevyesti sormien välissä.

2. Anna raijeeran poksahdella öljyssä hetki ja lisää pari tuprahdusta asafoetidaa. (Lisää tässä vaiheessa myös tuoreet currynlehdet, jos niitä on saatavilla.)

3. Lisää sipulit ja valkosipulimurska. Kypsennä lähes valmiiksi.

4. Lisää chili, korianterijauhe ja kala masala/garam masala ja jatka  paistamista hetki.

5. Lisää noin 2 dl vettä. Keitä seosta, kunnes öljyä nousee keitoksen pinnalle – näin lopputuotteesta tulee maukkaampi.

6. Sekoita linssit ja suola seokseen. Anna kiehahtaa.

7. Ripottele päälle tuoretta korianteria ja tarjoile intialaisen leivän kanssa. Chanan ja leivän seuraksi sopii hyvin myös silputtu punasipuli, jokin pikkelssi, raita tai paksu turkkilainen jogurtti.

4 kommenttia:

  1. Hauska tietää että hingi edistää vatsan toimintaa! :-D Ihan kamala sanahirviö tuo asafoetida - suomeksi se on hajupihka, ja minä en pitkään tiennyt sille mitään muuta sanaa kuin tuon hindin kielen sanan "hing" joten hingiksi se on arkikielenkäytössämme jäänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin minulle on sen käyttöä perusteltu, sen lisäksi, että sen pitäisi korvata sipuli ja valkosipuli jainalaisilla ja tiukoilla brahmineilla. :D Totta puhuen minä en kyllä huomaa ruoan maussa mitään eroa, oli siinä sitten hajupihkaa tai ei.

      Kiitos huomioista, lisäsinkin tuon suomenkielisen termin tuonne kirjoitukseen nyt. Siitä voi olla lukijoille apua. Aina välillä jotakin jää matkasta suomen-, englannin- ja hindinkielisten nimitysten viidakossa!

      Poista
  2. Ai sinäkin olet palannut taas bloggailemaan, kiva kiva! :-)

    En minäkään huomaa ruoan maussa eroa, oli siinä hingiä tai ei, vaikka valmistusvaiheessa hingin hajun kyllä huomaa. Luulen, että hing on yksi niistä mausteista (kuten valkopippuri ja muskottipähkinä), joihin pätee se, että jos se maistuu ruoassa, se on merkki siitä, että maustetta on mennyt liikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, tauosta tuli vähän turhan pitkä, mutta linjoilla taas! :)

      Minusta hing ei enää edes haise lisättäessä niin pahalta kuin joskus aikoinaan. Sen purkin kurkottaminen maustehyllyltä on todellakin tosin pikemminkin tottumiskysymys: käytän sitä varsinkin daaleissa, vaikka en sitä maistaisikaan ja vaikka ruuassa olisi jo valmiiksi sipulia ja valkosipulia, koska näin olen itsekin nähnyt tehtävän. Olen ollut ymmärtävinäni, että sen käyttöfilosofia ja yleisyys vaihtelevat huomattavasti pitkin Intiaa.

      Muistan joskus lukeneeni intialaisesta (brahmin)tytöstä, joka kertoi koulutovereiden karttaneen häntä ruokatunnilla, koska "sun lounasrasia löyhkää aina ihan hingiltä". :D

      Poista