tiistai 7. tammikuuta 2014

Roti ja sabzi 2-in-1 (eli tähteet käyttöön)

Pinaattinen roti, pikkelssi ja raita.

Ei varsinaisia reseptejä tällä kertaa, vaan jälleen eräs anopilta saatu vinkki ruokahävikin välttämiseksi: linssikastikkeen tai juoksevanpuoleisen vihannessabzin jämät voi heittää roti-leipätaikinan joukkoon.

Tavallisimmin leipätaikinaan löytää tiensä yli jäänyt daal, mikä on helppo tapa nostaa leipien ravintoarvoa ja saada hiukan eri makuisia roteja. Saman voi tehdä myös minkä tahansa kastikemaisen sabzin kohdalla. Tänään kohteeksi valikoitui viikonlopun illalliskutsuilta yli jäänyt palak paneer, jota ei hotsittanut enää syödä sellaisenaan loppuun. Jos kastikkeessa on sattumia, kuten paneeria tai perunaa, ne voi murentaa sormin taikinan joukkoon.


Kaikkeen kyllästyy, myös palak paneeriin. Onneksi uusi elämä odottaa leipätaikinassa.

Nämä rikastetut rotit ovat ruokaisia, joten yksinkertaisimmillaan (= nälkäisimmillään) niiden seuraksi riittää jogurtti ja pikkelssi tai mikä tahansa raita. Maku on tosin paljon miedompi kuin esimerkiksi täytettyjä parathoja tehdessä, koska linssit tai vihannekset ovat tasaisesti taikinan joukossa eivätkä leivän keskellä. Tähteistä tehdyt rotit voi hyvin syödä myös minkä tahansa sabzin kera.

Rotit eivät juurikaan pullistu pannulla, kun niihin on lisätty sabzia tai daalia, mutta muuten niistä tulee todella pehmeitä!


Hävikki-rotit



- yli jäänyttä kastikemaista sabzia tai daalia
- intialaisia täysjyvävehnäjauhoja (hind. atta, merkkinä esim. Pillsbury’s tai Aashirvaad)
- tarvittaessa: vettä

- tarjoiluun: mitä tahansa raitaa (sekoita maustamatonta jogurttia, suolaa, chilijauhetta ja haluamiasi vihanneksia silputtuna)


1. Alusta sabzi vehnäjauhoihin niin, että saat sileän pallon taikinaa.


Vihreää leipätaikinaa. Jauhojen määrä kannattaa mitoittaa sen mukaan, paljonko sabzia on jäljellä, jotta vettä ei joudu lisäämään.

2.  Pyörittele ja paista rotit samaan tapaan kuin yleensä. Satun näppärä paisto-ohje on täällä. Halutessaan rotit voi vielä sivellä öljyllä paistamisen puolivälissä.

3. Tarjoile raitan tai turkkilaisen jogurtin ja pikkelssin kanssa.


Mixed veg raitaan saa lisämakua paahtamalla hitusen mustia sinapinsiemeniä ja juustokuminansiemeniä lusikallisessa öljyä. 

torstai 2. tammikuuta 2014

Värikäs kasvisbiryani soijapaloilla - Soya Chunks Veg Biryani


Biryanit ovat hienostuneita, aromikkaita riisiruokia.

Uudenvuoden aaton ruokalistalla oli kasvisbiryani, joka on muunnelma mieheni perhetutun Lalita-tädin reseptistä (samaisen gujaratilaisen rouvan käsialaa ovat myös eräs suosikeistani, masala rotit). Biryanireseptit vaihtelevat alueittain ympäri Intiaa, ja esimerkiksi Hyderabadi biryani sisältää ruoanvalmistusjogurttia ja rapeaksi ruskistettuja sipuleita. Hyderabadilaisen biryanin resepti löytyy Tamarind Heaven -blogista, kun taas tämä käyttämäni ohje on aavistuksen erilainen.

Kesällä Intian-matkalla sain seurata, kuinka Lalita-täti valmisti biryaninsa. Muokkasin ohjetta hieman teknisesti itselleni helpommaksi ja lisäsin suosikkejani cashew-pähkinöitä sekä soijapaloja, joista on havaintojeni mukaan tullut viime aikoina Intiassa varsin trendikäs tapa nostaa kasvisruokien proteiinipitoisuutta. Soijapaloja oli myös Hyderabadin kuuluisimman biryani-ravintolan Paradisen kasvisbiryanissa, josta kuva alla. Helsingin Hakaniemen intialaiset myymälät ovat nekin ottaneet soijapalat valikoimiinsa.
Hyderabadin kuuluisimman biryani-paikan kasvisbiryanin saa kaikkien biryanin ystävien iloksi myös takeawaynä. Tämä annos syötiin kotioloissa.

Mikäli et halua käyttää reseptissä soijapaloja, ne voi hyvin jättää kokonaan pois tai korvata haluamallasi proteiinin lähteellä. Lihavaihtoehtojen sijaan lakto-ovovegetaristit voivat valmistaa biryanin esimerkiksi lisäämällä keitettyjä kananmunan puolikkaita tai paneer-juustoa. Käyttämällä soijapaloja tai muita marinoituja soijatuotteita ja käyttämällä raitan valmistukseen esimerkiksi soijajogurttia saat aikaan vegaanisen biryani-aterian.

Esittelyssä soijapalat


Kuivatut soijanugetit.

Soya nuggets, soya chunks tai intialasittain soya wadit ovat soijarouheen tapaan teksturoitua kasvisproteiinia, joka on – mikä herkullinen ajatus – valmistettu teollisesti soijaöljyn sivutuotteena. Vaikka kasvissyöjälle on tarjolla monta mukavamman kuuloistakin proteiininlähdettä enkä itse ole erityinen soijafani, soijapalat sopivat lihamaisen koostumuksensa vuoksi loistavasti biryanin tapaisiin ruokiin.

Kuivatut soijapalat ovat luonnollisesti helppoja säilyttää, koska niissä ei ole mitään pilaantuvaa. Kuivina ne ovat kovia, kevyitä ja mauttomia, joten ne täytyy keittää ja maustaa. Keittämisen aikana soijapalat haisevat lähinnä pahville. Jos niitä ei mausta läpikotaisin, ne valitettavasti myös maistuvat pahville...

Keittämisen aikana soijapalat turpoavat ja alkavat ulkonäöllisesti muistuttaa kypsiä siskonmakkaroita. Palasten annetaan jäähtyä ja vesi puristetaan pois. Tämän jälkeen ne ovat valmiita vastaanottamaan kokin valitsemia makuja.

Marinoidut soijapalat biryaniin

20 kpl soijapaloja
vettä keittämiseen ja liottamiseen
marinadia, esimerkiksi 1 rkl biryani- tai currytahnaa tai garam masalalla maustettua jogurttia

1. Keitä soijapaloja noin 15 minuuttia.


Soijapalat imevät itseensä jopa kolme kertaa kuivapainonsa verran nestettä.

2. Vaihda vesi ja liota palasia hetki, kunnes ne jäähtyvät.


3. Purista vesi huolellisesti pois soijapaloista.

4. Leikkaa suurimmat palaset kahtia, jotta ne imevät marinadin maut sisäänsä helpommin.

5. Marinoi soijapalat haluamassasi marinadissa jääkaapissa noin tunnin ajan.


Laiska kokki voi marinoida soijapalat esimerkiksi kaupan valmiilla biryanitahnalla.

6. Paista marinoituja soijapaloja hetki pannulla rapean pinnan aikaansaamiseksi.

Sabut garam masala eli biryanin mausteet

Sabut garam masala eli ”kokonaiset garam masala -mausteet” viittaa garam masala -maustesekoitukseen jauhettaviin mausteisiin. Biryaniin nuo mausteet lisätään usein kokonaisina (sabut) jauhamisen sijaan. Pippurit, kaardemummat ja muut mausteet herätellään öljyssä, josta niiden maku leviää koko ruokaan. Lalita-tädin alkuperäisessä biryanireseptissä öljyssä paahdettujen mausteiden joukkoon lisätään riisi, joka sitten keitetään kokoon hauduttamalla. Näin mausteet tarttuvat ensisijaisesti riisiin, kun taas vihannekset ovat miedomman makuisia. Koska itse keitän riisin mieluummin erikseen ja kaadan lopuksi veden pois, päätin paistaa mausteöljyssä biryaniin tulevat kasvikset.

Mikäli kotoa ei löydy kaikkia alla listattuja mausteita, ei hätää – osan voi vaihtelun nimissä jättää poiskin, esimerkiksi tujun ja yksinään hiukan kitkerän mustan kaardemumman, jota on saatavilla vain etnisistä erikoisliikkeistä. Muita maustepalettiin soveltuvia mausteita, joita alla ei ole mainittu, olisivat mm. muskottipähkinä ja hyvin pieni määrä savunmakuista muskotinkukkaa (hind. javentry, engl. mace), jota eräs ystäväni käyttää eteläintialaisessa pilahvissaan.

Hätätilanteessa biryaniin voisi käyttää myös jauhettua garam masalaa, joskin mausteiden maku tarttuu mielestäni mukavan lempeästi käyttämällä kokonaisia öljyssä paahdettuja mausteita. Garam masala -blogista löytyy ohje maustesekoituksen valmistamiseksi kotona. Taatusti paremman makuista kuin kaupan jauheet!

Kasvisbiryani pääruoaksi neljälle



- keitettyä basmatiriisiä neljälle (eli noin 4 dl kuivaa riisiä, ks. resepti) – tähän kannattaa lisätä vielä hieman suolaa ennen biryanin kokoamista

- öljyssä paahdettuja puolitettuja cashewpähkinöitä
- marinoituja soijapaloja (ks. yllä)
- ½ dl elintarvikevärillä oranssiksi värjättyä maitoa (tai soija- tai kauramaitoa)

Mausteöljy

- 3 rkl öljyä
- 2 tl juustokuminansiemeniä eli jeeraa
- 4 kokonaista mausteneilikkaa
- 4 kokonaista vihreän kaardemumman kotaa
- 1 tähtianis
- kymmenkunta kokonaista mustapippuria
- 5 cm pätkä kanelia tai kassiankuorta
- 1 iso mustan kaardemumman kota (black cardamom)
- 1 iso laakerinlehti
- ripaus asafoetidaa (hing) - voi jättää poiskin

Vihannes-tomaattiseos (= masala)

- 1 sipuli suikaloituna
- valkosipuli-inkivääritahnaa
- 2 pientä perunaa paloiteltuna
- ½ porkkana ohuina pyöreinä viipaleina
- 2 tomaattia kuutioituna
- pakastettua kukkakaalia lohkoina
- ½ pss pakasteherneitä
- ½ tl jauhettua kurkumaa
- 3 tl korianterijauhetta
- chilijauhetta maun mukaan
- suolaa
- vettä

- voita tai margariinia


1. Kuumenna öljy pannulla ja paahda siinä kuivia mausteita hetki, kunnes niistä alkaa irrota miellyttävää tuoksua. Tupruttele viimeiseksi hing pannulle.


Etualalla näkyvä valtava kota on ns. musta kaardemumma, jolla ei ole vihreän kaimansa makeaa makua, vaan voimakas tumma aromi.

 2. Lisää vihannekset seuraavassa järjestyksessä kypsentäen kutakin kerrallaan hetki: sipulit ja valkosipuli-inkiväärijauhe, porkkanat ja peruna, kukkakaali, herneet, tomaatit.



3. Lisää kurkumajauhe, korianterijauhe ja chilijauhe, suolaa sekä muutama desilitra vettä. Anna kypsyä lisää.

4. Vihannes-masala on valmis, kun vihannekset ovat pehmeitä ja öljy erottuu seoksesta.



5. Kokoa biryani kerroksittain suureen kasariin tai kattilaan: aloita voitelemalla pohja esimerkiksi margariinilla, jotta riisi ei pala siihen kiinni (kiitokset kätevästä vinkistä Kirjurin miehelle!). Levitä asiaan vuorotellen kerros riisiä ja sen päälle vihannes-masalaa sekä soijapaloja heitellen joukkoon myös muutamia cashew-pähkinöitä. Alimmainen ja päällimmäinen kerros tulee olla riisiä.



6. Kaada lopuksi biryanin päälle oranssi tai keltainen liemi. Liemi kannattaa valuttaa riisin joukkoon pikemminkin lorauttamalla kunnolla kuin tipoittain, jotta se läpäisee kaikki kerrokset.

Värillisellä maidolla ei kaiken järjen mukaan ole vaikutusta riisin makuun, mutta houkuttelevuuteen kyllä! Jos haluaa välttää turhia lisäaineita ja saada samalla biryaniin eksoottista makua, maidon voi värjätä keltaiseksi sahraminluoteilla, kuten klassisessa hyderabadilaisessa biryanissa.

7. Aseta kasarin päälle kansi, laita keittolevy lämpenemään keskilämmölle ja pidä siinä noin 10 minuuttia. Sulje lämpö ja anna biryanin vetäytyä vielä toiset 10 minuuttia.



8. Tarjoile biryani esimerkiksi sipuli-kurkku-tomaattiraitan kanssa. Ennen tarjoilua voit halutessasi vielä levittää biryanin toiseen astiaan niin, että eri väriset kerrokset sekoittuvat kevyesti.



Valmis biryani on pirteän värikäs kokonaisuus.

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Irtonainen ja kuohkea basmatiriisi

Tästä riisistä tuli biryani.

Hyvää uutta vuotta kaikille! Tämä postaus liittyy pian luvassa olevaan kasvisbiryanin reseptiin. Tuosta reseptistä oli oheissepustuksineen tulossa niin pitkä, että päätin lyhentää sitä irrottamalla basmatiriisin valmistusohjeen erikseen omaksi kokonaisuudekseen.


Basmati ja muut riisit


Vaikka basmatiriisi on kenties tunnetuin intialaisista riisilaaduista, se ei suinkaan ole mikään yleisesti käytetty arkiriisi. Esimerkiksi keskiluokkainen eteläintialainen perheenäiti tarjoilee illallisen kanssa tyypillisesti painekattilassa kypsennettyä sona masuri -riisiä. Sona masuri on arvostettu riisilaatu, ja se maksaakin Suomessa yhtä paljon kuin hyvälaatuinen basmatiriisi, vaikka koto-Intiassa hinta jää toki vielä basmatista jälkeen. Sona masuri on hyväntuoksuinen ja maukas, valkoinen riisi, jonka jyvät ovat hiukan lyhyemmät ja paksummat kuin basmatiriisillä. Painekattilassa keitettynä jyvät tarttuvat toisiinsa hyvin kiinni – niin hyvin, että kypsennettyä sona masuria lapioidaan mieheni perheessä lautaselle suurehkoina, kiinteinä kekoina, joita murennetaan ja muussataan hiljalleen sormin aterian edetessä syötäväksi sabzien ja daalin kanssa.

Erittäin pitkäjyväinen ja tuoksuva, kallisarvoinen basmatiriisi taas on Intiassa varattu ravintolaillallisille ja erityisesti mogulihallitsijoiden keittiöstä alkunsa saaneisiin biryaneihin, jotka ovat vähän kuin hienostuneita intialaisia risottoja. Basmatiriisi, huolellisesti maustetut vihannekset ja usein jokin liha kootaan yhdeksi ruokalajiksi, joka nautitaan tyypillisesti jogurttiraitan kera.

Täällä Suomessa käytämme henkilökohtaisten mieltymysten vuoksi basmatiriisiä ihan päivittäisessä ruoanlaitossa, vaikka terveellisempiäkin vaihtoehtoja toki olisi olemassa. Puolustukseksi sanottakoon, että irtonainen basmatiriisi toimii jääkaappisäilytyksen jälkeen lounasrasiassa paremmin kuin muut, tahmeammat riisilaadut.


Suosikkini basmatiriiseistä


Hiljattain bongasin tutun pakistanilaisen rouvan kotona aivan käsittämättömän pitkäjyväistä basmatiriisiä vieraillessamme heidän luonaan illallisella. Riisi oli niin epätodellisen kaunista ja pitkää, että sitä olisi voinut luulla photoshopatuksi. :P Ihastuin riisiin niin, että sitä piti saada omaankin pöytään. Tähän asti olimme käyttäneet erästä toista tunnettua merkkiä, joka lähti uuden tuttavuuden myötä vaihtoon. Ensisilmäyksellä syttyneen rakkautemme kohde oli Lal Qilla -merkkinen basmatiriisi. 10 kilon paketti on hinnaltaan noin 27 euroa, ja sitä on saatavilla ainakin osassa Hakaniemen intilaisen ruoan liikkeistä.

Vertasin aikaisemmin käyttämäämme basmatiriisiä (vasemmalla) Lal Qillaan (oikealla). Lal Qillan jyvät ovat sävyltään hiukan keltaisempia, mutta muuttuvat keitettäessä puhtaan valkoisiksi. Olen havaitsevinani, että ne ovat myös hitusen pitempiä kuin tuon toisen riisin jyvät, ja pituusero korostuu entisestään valmiissa riisissä.

Basmatit vierekkäin.


Myös ulkopuoliset ovat kiinnittäneet huomiota uuteen riisiin. Mieheni syö työpaikalla lounasta intialaisen kollegansa kanssa, joka oli eräänä päivänä mieheni ateriaa silmäillessään todennut: ”Vaimosi laittaa kyllä tosi hyvää riisiä!” (Parempi kai se kuin ei mitään?)

Minulle ei makseta senttiäkään tämän riisin mainostamisesta! :D Se on kuitenkin biryaniin parhaiten soveltuva riisilaatu, johon olen tähän mennessä törmännyt, joten katsoin aiheelliseksi jakaa vinkin muille kotikokeille.


Eri tapoja riisin valmistamiseen


Riisin voi valmistaa myös jo yllä mainitussa painekattilassa, riisinkeittimessä tai hauduttamalla hiljalleen 1,5-kertaisessa vedessä tavallisessa kattilassa, joka on peitetty kannella veden haihtumisen estämiseksi. Alla oleva menetelmä, jossa riisi keitetään runsaassa vedessä, on allekirjoittaneelle kuitenkin idoottivarmin.


Basmatiriisi biryaniin (neljälle hengelle)


- 4 dl basmatiriisiä
- 1 tl suolaa
- 1-2 rkl öljyä
- runsaasti vettä

1. Mittaa riisi kattilaan ja huuhtele sitä muutamaan kertaan, kunnes huuhteluvesi on melko kirkasta.

2. Täytä riisikattila vedellä ja aseta kuumenemaan liedelle.

3. Keitä keskilämmöllä ilman kantta runsaassa vedessä, johon on lisätty suolaa ja tilkkanen öljyä, joka hillitsee riisijyvästen liimautumista toisiinsa. Basmatiriisi ei kestä aggressiivisen kuumaa levyä, koska hennot jyvät kärsivät helposti keittämisestä. Lisää vettä tarvittaessa keittämisen aikana.

4. Jatka keittämistä yhteensä noin 10-15 minuuttia riippuen riisilaadusta sekä ajasta, joka on alussa kulunut veden kuumenemiseen kiehumispisteeseen. Riisi on valmista valutettavaksi, kun jyväset eivät ole enää tikkusuoria vaan hyvin kevyesti alkaneet taipua ja kaartua.

5. Kaada riisi suureen siivilään ja huuhtele ne nopeasti kylmällä vedellä, jotta kypsyminen lakkaa ja riisistä ei tule ylikypsää. Valuta pois mahdollisimman paljon vettä.

Juuri valutettu riisi.

6. Tärkeää! Anna riisin levätä ainakin 15 minuuttia, biryania varten mielellään puoli tuntia tai pitempään, jotta se kuivuu ja jähmettyy. Tänä aikana myös jyväset käpristyvät silminnähden entisestään. Puolen tunnin jälkeen riisi on syytä peittää kannella, jotta päällimmäiset jyvät eivät kuivu liikaa.

Noin 20 minuuttia seissyt kypsä riisi, vrt. edelliseen kuvaan.

7. Käytä haluamaasi riisiruokaan.

---

Mitä tahansa intialaista riisiruokaa – biryania, pulaota tai esimerkiksi eteläintialaista sitruuna- tai tamarindiriisiä – valmistettaessa on syytä antaa riisin jäähtyä ja samalla hiukan jämäköityä keittämisen jälkeen, jotta se on helpompaa käsitellä ja pysyy kauniimman näköisenä ja koostumukseltaan parempana itse ruuassa.

Sitruuna- tai tamarindiriisi tosin maistuu mielestäni erityisen hyvältä, kun riisi on hiukan tahmeaa ja sen saa helposti lyntättyä käteen sopiviksi suupaloiksi. Sen vuoksi niihin soveltuukin paremmin sona masuri, jonka senkin kannattaa antaa seistä hetki ennen käyttöä.

maanantai 2. joulukuuta 2013

Minimunakoisot maapähkinäkastikkeessa - Masala baigan


Hitsin kätevä resepti illalliskutsuille - näyttää siltä, kuin olisit nähnyt suurestikin vaivaa, vaikket olekaan. :D

Majaillessani mieheni perheen luona Intiassa opiskelijavaihtoni aikana kirjoitin muistiin valtavan määrän ruokaohjeita. Kotiin tultuani huomasin kuitenkin kamppailevani muistaakseni, millaista lopputuloksen pitikään olla. Seuraavan vierailun yhteydessä keksin rakaista ongelman ottamalla kuvia ruoista samalla, kun niitä valmistettiin. Visuaalinen tuki muistille auttaa paljon!

Tällä kertaa kyseessä on jälleen maharashtralainen ruokalaji tyypillisellä maapähkinäjauheen ja kala masalan yhdistelmällä. Masala baiganissa on oleellista, että kastikkeesta saadaan selvästi ruskeaa. Tummalla kala masalalla väri saavutetaan helposti, garam masalaa ja kookosjauhetta käytettäessä kastikkeesta saattaa tulla hiukan vaaleampaa. Kastikkeen voisi tiivistää seuraavasti: käytä öljyä runsaasti ja maapähkinää hillitysti, muista kypsentää valkosipuli rusehtavaksi ja varmista, että kastike on läpeensä kypsää eli tihkuu öljyä.

Pikkuisia munakoisoja löytää Hakaniemen etnisistä ruokakaupoista, joista suurin osa saa tuoreen satsin vihanneksia torstaisin. Alkuviikosta vihanneksia tuppaakin olemaan jäljellä vain muutama naatti.


Annoksen esikuva anoppilassa. Vilkaistuani tätä uudelleen huomasin, että olin jättänyt munakoisojen varret lyhentämättä. :P

Mielestäni tämä maistuu parhaalta gheellä kuorrutetun riisin kanssa muussattuna, mutta hyvin näytti menevän alas eilisiltä vierailta roti-leipien kanssa.

Huom. täsmälleen sama resepti toimii myös okran (bhindin) tai pikkuisten hillo- tai salottisipulien kanssa munakoison sijaan.


Masala baigan lisukkeeksi neljälle



- 1 tl raijeeraa (juustokuminansiemeniä ja mustia sinapinsiemeniä)
- kunnon loraus öljyä (sen verran, että kasarin pohja peittyy)
- 3–4 valkosipulinkynttä murskattuna
- 5-6 pientä intialaista munakoisoa
- 1 tl kala masalaa (tai 1 tl garam masalaa ja 1 tl jauheeksi hienonnettua kookosta)
- chiliä maun mukaan
- vettä
- suolaa
 

1. Valmistele munakoisot: Huuhtele munakoisot ja lyhennä koison päässä olevaa vartta hiukan (tämä askel pääsi eilen unohtumaan...). Leikkaa munakoisoihin viillot noin ¾ matkalta pohjaan saakka jakaen ne joko neljään tai kuuteen osaan niiden koosta riippuen. Kurkistele vielä varovasti koisojen sisään varmistaaksesi, että niihin ei ole pesiytynyt isompia ötököitä.

Tämä munakoiso selvisi ötökkätarkastuksesta, kuten myös neljä muuta. Suomessa myytävissä vihanneksissa kutsumattomia vieraita on harvemmin, osasyy voi olla mantereiden yli matkaavien vihannesten säilytys viileässä kuljetuksen ajan.

2. Anna raijeeran poksahdella öljyssä.

3. Lisää murskattu valkosipuli sekä hiukan vettä. (Itse surautin valkosipulin vesitilkan kanssa muusiksi intialaisella blenderillä). Kypsennä jatkuvasti sekoittaen, kunnes valkosipuli alkaa saada ruskeaa sävyä. Reseptin idea on saada kastikkeeseen hiukan paahtunutta makua.


4. Lisää pannulle munakoisot. Jatka paistamista vielä hetki, kunnes valkosipuli on kunnolla ruskistunut.


5. Lisää maapähkinäjauhe, kala masala/garam masala ja kookosjauhe, chili, suolaa sekä noin 1,5 dl vettä.


6. Hauduta kannen alla välillä kääntäen munakoisoja, jotta ne kypsyvät joka puolelta. Baigan on kypsää öljypisaroiden noustessa maapähkinäkastikkeen pintaan ja munakoisojen pehmennyttyä – tämän pitäisi kestää noin 10 minuuttia.



7. Tarjoile riisin tai intialaisen leivän kanssa.

lauantai 30. marraskuuta 2013

Maustettu manna-aamiainen – Rava upma

Upmaa ja tamarindipikkelssiä.

Upma on Etelä-Intiasta laajalle levinnyt aamiaisruokalaji, joka valmistetaan useimmiten mannasuurimoista (hindin sooji, tunnetaan myös nimellä upma rava). Pehmoinen upma on kyllin täyttävä kevyeksi lounaaksi, ja laiskoina hetkinä upmaa onkin tullut varmaan syötyä enemmän kuin laki sallii (varsinkin silloin, kun P oli armeijassa ja majailin parikin viikkoa putkeen yksin kotona)...

Intialaiset tekevät upmasta usein kuivahkoa. Meillä sitä syödään hitusen juoksevampana ja puuromaisempana, sillä kuivana sen syöminen tuntuu suorastaan työläältä – mutta kukin tavallaan. Autenttisimmillaan upmaa nautitaan kookoschutneyn kanssa, jonka virkaa toimittaa taloudessamme maustamaton jogurtti. Koska upma ei sinänsä ole erityisen voimakkaan makuista, kuuluu 
sen kanssa mielestäni oleellisesti myös jokin pikkelssi. 

Upman loiston hetki kansainvälisen kulinarismin lavalla oli mumbailaisen kokin Floyd Cardozin voitto amerikkalaisessa Top Chef Masters -finaalissa sieniä ja kookosmaitoa sisältävällä upmalla! Cardozin resepti löytyy täältä.


Upma kahdelle



- öljyä paistamiseen

- raijeera (juustokuminansiemeniä ja mustia sinapinsiemeniä)
- 6-10 kpl currynlehtiä (kariyapak)
- 1 vihreä chili pilkottuna
- 1 tl urad daal -linssejä
- kourallinen maapähkinöitä
- 1 pieni sipuli silputtuna
- ½ iso tomaatti kuutioituna
- 1,5 dl mannaryynejä
- 6-7 dl vettä
- suolaa

1. Anna raijeeran poksahdella hetki kuumassa öljyssä ja lisää sitten maapähkinät, urad daal -linssit, pilkottu chili ja currynlehdet. Kypsennä, kunnes urad daal on saanut pintaansa hiukan vaaleanruskeaa väriä.

2. Lisää sipulisilppu. Kuullota.

3. Lisää tomaatit. Kypsennä pehmeäksi.

4. Sekoita mannaryynit vihanneksiin ja anna paistua hetki. *)

5. Lisää vesi sekoittaen jatkuvasti, jotta upmaan ei muodostu klimppejä. Mausta suolalla.

6. Hiljennä lämpöä hiukan ja anna upman hautua kannen alla välillä sekoittaen, kunnes upma on kypsää ja haluamasi paksuista.

7. Tarjoile heti valitsemiesi lisukkeiden kanssa.


*) Huom. upman voi valmistaa myös lisäämällä vihanneksiin ensin veden ja kuumentamalla sen kiehuvaksi sekä lisäämällä tämän jälkeen mannaryynit varovasti sekoittaen. Pidän kuitenkin ensiksi mainitusta tavasta enemmän, koska ryynit saavat silloin tilaisuuden imeä itseensä seoksen makua.


---


Ideoita upman variointiin


- masala upma eli mausteinen upma: lisää tuoretta inkivääriä antamaan makua sekä ripaus kurkumajauhetta paistamisen yhteydessä saadaksesi hauskan keltaista upmaa


- ”rikkaampaan” upmaan sopivat myös porkkana ja peruna

- pikaupmaan voi lisätä mitä tahansa, esimerkiksi pakasteporkkanaa, hernettä tai maissia

- cashew-pähkinät maistuvat herkullisilta upmassa maapähkinöiden rinnalla tai niiden tilalla

- sitruunamehu ja korianteri sopivat hyvin kuivan upman maustamiseen

- rava upmalla voi myös täyttää dosia eli riisi-linssilettusia

tiistai 19. marraskuuta 2013

Helppo chana daal intialaiselle leivälle




Tässä on kätevä, ruokaisa resepti siihen, kun kotoa on kaikki paitsi kuiva-aineet ja sipulit loppu. Monet chana daalin reseptit sisältävät tomaattia, mutta minusta se maistuu rustiikkisen hyvältä ilmankin, kuten tässä anoppilan reseptissä.

Käyttötarkoitukseltaan paksu chana daal muistuttaa cholea eli kikhernekastiketta.

Muutamia huomioita:

- Chana sopii erinomaisesti monen intialaisen leivän, erityisesti uppopaistettujen purien kanssa. Voisin kuvitella, että chana kävisi myös fusion-ruokailuun ja kasvistortillojen täytteeksi jogurttiraitan kanssa :)

- Jos teen chana daalia riisin kanssa syötäväksi anopin reseptin mukaan, lisään reseptiin hiukan tamarindia ja teen daalista juoksevampaa.

- Tavallisesti lisäisin chanaan myös tuoreita currynlehtiä, mutta niitä ei tänään ollut varastossa – ilmankin pärjää!

- Käytän reseptiin maharashtralaista kala masalaa, mutta sen voi korvata tavallisella garam masalalla.


- Asafoetidan (hingin eli hajupihkan) tarkoitus on tässä reseptissä vähentää chanan aiheuttamaa turvotusta vatsassa, sillä linssilaatuna chana on raskaimmasta päästä.

- Jos keität chanan tavallisessa kattilassa painekattilan sijaan, keittoaikaa voi lyhentää liottamalla chanaa etukäteen muutaman tunnin ajan.



Chana daal neljälle



- 2 dl kuivaa chana daalia
- vettä
- 1/3 tl kurkumaa

- öljyä
- 1 tl raijeeraa (juustokuminansiemeniä ja mustia sinapinsiemeniä)
- asafoetidaa/hing
- 1 sipuli pieneksi silputtuna
- 2-3 valkosipulinkynttä murskattuna
- chilijauhetta maun mukaan
- 2 tl korianterijauhetta
- 1 tl kala masalaa/garam masalaa

- korianteria koristeluun


1. Keitä chana daal painekattilassa kurkuman kanssa (chana daal vaatii 4-5 vihellystä). Tavallista kattilaa käytettäessä chana on syytä liottaa ensin. Chana on kypsää, kun se vielä säilyttää muotonsa mutta murenee painamalla kevyesti sormien välissä.

2. Anna raijeeran poksahdella öljyssä hetki ja lisää pari tuprahdusta asafoetidaa. (Lisää tässä vaiheessa myös tuoreet currynlehdet, jos niitä on saatavilla.)

3. Lisää sipulit ja valkosipulimurska. Kypsennä lähes valmiiksi.

4. Lisää chili, korianterijauhe ja kala masala/garam masala ja jatka  paistamista hetki.

5. Lisää noin 2 dl vettä. Keitä seosta, kunnes öljyä nousee keitoksen pinnalle – näin lopputuotteesta tulee maukkaampi.

6. Sekoita linssit ja suola seokseen. Anna kiehahtaa.

7. Ripottele päälle tuoretta korianteria ja tarjoile intialaisen leivän kanssa. Chanan ja leivän seuraksi sopii hyvin myös silputtu punasipuli, jokin pikkelssi, raita tai paksu turkkilainen jogurtti.

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Kurkumamaito kurkkukivun hoitoon – Haldi doodh

Kaikkien flunssaisten intialaislasten inhokki suosikki, haldi doodh.

Myöhäissyksyn myrskyn iskiessä ja flunssasesongin alkaessa on hyvä varautua pikkunuhien ja kurkkukipujen hoitoon. Intialaiset äidit ja isoäidit tiesivät kurkuman terveysvaikutuksista jo kauan ennen kuin länsimainen tiede todensi kurkuman voimakkaan antibakteeriset, tulehduksia hillitsevät ominaisuudet. Myös tuore inkivääri auttaa taistelemaan flunssaa vastaan, ja yhdessä pippurin kanssa se avaa hengitysteitä.

Minun on nyt kerrottava, etten itse pidä kurkumamaidosta: mielestäni se on liian, no, kurkumaista. Pahinta on, jos mukin pohjalta löytyy vielä yllätyksenä iso kasa pulverimaista kurkumaa, joka ei ole liuennut maitoon (tämäkin on kotettu, ja tuo surullinen tapaus vaikuttaa edelleen syvästi suhteeseeni kurkumamaitoon). P kuitenkin pyytää välillä tekemään tätä, kun olo on flunssainen tai muuten vaan heikko, joten oletan, että se ei ole niin kamalan makuista.

Kurkumamaitoon voi siis suhtautua joko kauhunsekaisesti vältellen tai viileän pragmaattisesti: onhan se terveellistä, vaikkei lämpimästä keltaisesta maustemaidosta maun puolesta tykkäisikään. Muutamat taas pitävät kurkumamaitoa nektarin kaltaisena herkullisena ihmejuomana, jota voi nauttia milloin vain terveydentilan kohentamiseksi.

Mene ja maista itse.


Kupillinen kurkumamaitoa flunssaiselle



- kupillinen (2+ dl) maitoa

- puoli teelusikallista jauhettua kurkumaa
- tuoretta inkivääriä
- kunnon ripaus jauhettua mustapippuria
- ripaus jauhettua kaardemummaa
- sokeria maun mukaan


1. Laita kaikki ainekset kattilaan.

2. Varmista, että kurkuma liukenee maitoon...

3. Kuumenna kiehuvaksi, hiljennä sitten lämpöä ja anna hautua hetki.



4. Sekoita uudelleen ja siivilöi inkiväärinpalaset juoman seasta.

5. Nauti lämpimänä ennen nukkumaanmenoa parhaan terveysvaikutuksen aikaansaamiseksi.